Kysy Aivotutkijalta!

Aivoviikon aikana pyysimme lähettämään meille aivoihin liittyviä kysymyksiä asiantuntijapaneelin vastattavaksi!

Saimme hienoja ja monipuolisia kysymyksiä kaiken ikäisiltä ihmisiltä, kiitos aktiivisesta osallistumisesta! Kysymykset ja vastaukset on ryhmitelty teemojen mukaisesti, ja löydät ne alla olevien linkkien takaa. Vastaukset eivät ole kattavia kuvauksia aihepiiriin, vaan tämän asiantuntijajoukon osaamiseen perustuvia katsauksia kysymyksiin nykytutkimuksen ja aivotiedon valossa. Paneelimme asiantuntijat edustavat kognitiivisen neurotieteen, psykologian ja liikuntatieteen tieteenaloja, sekä neurologisia potilasjärjestöjä.

Osa kysymyksistä liittyi suoraan sairauden oireisiin, hoitoon tai diagnostiikkaan. Tällaiset kysymykset vaativat kliinistä perehtymistä mm. psykiatrian tai neurologian alueeseen, ja usein myös kunkin tapauksen yksityiskohtaista tuntemusta. Tämän vuoksi aivan kaikkiin kysymyksiin emme voineet antaa vastausta, mutta pyrimme antamaan yleistietoa aiheesta, joka on toivottavasti kysyjälle hyödyllistä. Osaa kysymyksistä olemme joutuneet myös hieman muokkaamaan, kysyjien yksityisyyden suojan turvaamiseksi.

Kiitämme mielenkiinnosta ja toivotamme kaikille hyvää vointia - aivoille, keholle ja mielelle!

Yleistä aivotutkimuksesta

Voisitteko avata missä päin aivoja aktivoituvat konkreettiset, abstraktit ja kuvainnolliset asiat? (Pasi)

Useampi kysymys:
1) Miltä aivot tuntuu kädessä?
2) Mitä tapahtuis jos aivot olis jalassa?
3) Mihin aivot liittyy?
4) Miltä tuntuis jos aivot ois korvassa?
5) Mistä aivot on tehty?
6) Liittyvätkö aivot sokeuteen?
(Mäki-Matin viskarit, 5v)

Mitkä ovat käytetyimmät aivotutkimusmenetelmät? (Lukiolaiset)

Missä ihmisen tietoisuus sijaitsee? (nimetön, 75v)

Onko vielä saatu tutkimustuloksia siitä, millä tavalla digitaalisten laitteiden runsas käyttö vaikuttaa lasten ja nuorten aivoihin? Erityisesti kiinnostavat nämä ns. digisukupolvet, jotka ovat kasvaneet pienestä pitäen erilaisten älylaitteiden käyttöön. (Suvi, 26v)

Ovatko aivojen puheen tuottamiselle ja ymmärtämiselle keskeiset alueet vasenkätisillä aivojen oikealla vai vasemmalla puolella? Vaikuttaako kätisyys jotenkin muuten aivoalueisiin? (Lukiolaiset)

Missä kohti aivoja hahmotushäiriö näkyy? (Aihe kiinnostaa, 37v)

Kysyjä haluaa tietää, että miten näkemisessä hyödynnetään aivojen neuroplastisuutta. Lisäksi hän pohtii, että onko näkökyvyn parantamiseen muitakin keinoja kuin silmälasit? (Heli, 39v)

Useampi kysymys:
1) Millainen vaikutus maskien käytöllä voi olla tunteiden tulkitsemiseen?
2) Voiko vauva oppia liikkumaan yms. nopeammin siksi, että peilisolujen avulla oppii liikkeet isosisaruksilta?
3) Entä voiko peilisoluilla olla vaikutusta siihen, että toiset menevät mukaan järjettömään toimintaan? Voiko päihteet aiheuttaa sekavuustilan, jossa empatiakyky heikentyy vai onko aina taustalla joku tila, jossa henkilön empatiakyky on rajallinen?
(Jenni, 38v)

Kysyjä halua tietää miten aivojen plastisuus eli muovautuvuus toimii ja kuinka kauan hermosolujen yhteyksien muuttuminen kestää. (Ällitälli, 40v)

Moi! Kun tällä hetkellä selaa erilaisten suomalaisten ja ulkomaalaisten hyvinvointi-/ selfhelp-yrittäjien somemarkkinointia, ei voi olla toistuvasti törmäämättä termiin aivojen plastisuus. Ollaan törmätty usein väittämiin, joiden mukaan esimerkiksi meditoimisen tai erilaisten hengitysharjoitusten terveyshyödyt johtuvat aivojen plastisuudesta. Kaupallisessa tarkoituksessa aivoilla vaikuttaakin olevan loputon kyky muovaantua myös aikuisiällä, kunhan vain teet tarpeeksi asiaa x. Aika yleinen väittämä tuntuu olevan esimerkiksi se, että mielialaoireita voi helpottaa tekemällä tarpeeksi tiettyjä hengitys- ja/tai ajatusharjoituksia, ja tämän väittämän perusteeksi esitetään aivojen plastisuutta. Mikähän näissä perustuu oikeaan tutkimustietoon ja mikä on puhdasta markkinointia? (Vilhelmiina & Sylvia, 25v)

Aivojen palkitsemisjärjestelmä on nuorilla aktiivisempi kuin aikuisilla. Miten se näkyy aivoissa (esim. hermosolutasolla)? (Lukiolaiset)

Mantelitumake on olennainen erityisesti pelon ja raivon säätelyssä. Mikä on sen merkitys muille tunteille? (Lukiolaiset)

Mitä aivotutkimuksessa ajatellaan BAS- ja BIS-järjestelmistä tällä hetkellä? (Lukiolaiset)

Kertoisitteko miten Testosteroni, Oksitosiini, Dopamiini ja Serotoniini vaikuttaa aivoihin ja missä kyseiset välittäjäaineet syntyvät/tuotetaan? (Pasi)

Edellinen toimii vastauksena myös ”Lukiolaiset” -nimimerkin kysymykseen liittyen serotoniinin ja dopamiinin vaikutuksista.

Aivoverenvuodon saaneilla, etenkin vasemman aivopuoliskon vauriot, on usein ns. Insinöörimäisiä tapoja: verhot ja huonekalut pitää olla "millilleen" saman lailla aina, liikkumiskonventiot samoin jne. Onko mitään valistunutta arvausta mistä johtuu? (Kati, 51v)

Hyvinvointi ja terveys

Olen kuullut, että aivoissa musiikki ja tunteet koetaan jotenkin samalla alueella. Voiko se olla syy, miksi musiikki voi olla itselleni ns. tunnekieli, eli pystyn musiikin avulla lieventämään esim. stressiä tms. (Kisu)

Useampi kysymys:
1) Naisella ovulaatio ja kuukautiset vaikuttavat vatsan toimintaan ikävällä tavalla. Millä mekanismilla hormonitoiminnan ja suoliston yhteys toimii ja miksi?
2) Millä tavalla hormonaaliset valmisteet voivat vaikuttaa suolistoon (yhdistelmäehkäisypillerit, keltarauhashormonivalmisteet)? Vaikuttavatko nämä valmisteet muiden elinten toimintaan esim. maksan tai sapen toimintaan?
3) Olisiko suoliston hyvinvoinnin kannalta ihanteellisin tilanne olla käyttämättä hormonaalisia valmisteita? Entä onko mitään keinoja, joilla pystyisi itse vaikuttamaan ovulaation ja kuukautisten aikaan ilmeneviin vatsavaivoihin?
(Naisen hormonitoiminta ja suolisto)

Kysyjä sairastaa suoliston ja aivojen sairauksia. Hän on kiinnostunut kombuchasta ja innostunut kasvattamaan omia bakteereita ja sieniä, sekä valmistamaan itse kombutchaa. Kysyjä kysyy ”Uhka vai mahdollisuus?” (Ukonlintu, 29v)

Kysymyksiä suolistomikrobistosta. Kysyjä kysyy, kuinka voisi löytää lisätietoa Sanna Lensun luennossa esiintyneen negatiivisen kierteen katkaisemiseksi. Hän kysyy myös mistä löytäisi lisätietoa synnytyksen ja imetyksen yhteydestä suolistomikrobistoon ja terveyteen. (Anri, 49v)

Useampi kysymys
1) Miten aivojen terveyttä, jaksamistaan ja työkykyään voisi ylläpitää mahdollisimman hyvin etätyössä, kun joutuu olemaan yli vuoden ajan erossa muista ihmisistä?
2) Liikunnasta, unesta ja hyvästä ravinnosta on kirjoitettu paljon - onko niitä tarkempia täsmäohjeita?
(nimetön)

Miten korona vaikuttaa aivoihin? Voiko siitä jäädä pysyvää haittaa, ja ovatko esimerkiksi pitkäaikaiset neurologiset oireet viite siitä, että jotakin pysyvää muutosta aivoissa tai hermostossa on tapahtunut, vai voiko toipuminen olla etenevää, vaikkakin hidasta? (Tuuli, 30v)

Terveiden elämäntapojen (liikunta, ravinto, uni) ohella, mitkä olisivat mielestänne parhaat keinot pitää aivot nuorekkaina? Onko esim. tietynlaisesta "aivotreenistä" erityisesti hyötyä? Kiitos jos etukäteen! (Tuuli, 30v)

Kysyjän syöpää on hoidettu sytostaateilla ja hänen tietämyksensä mukaansa hoidon sivuvaikutuksena on ’aivosumua’. Hän kysyy mitä aivosumu on, mistä se aiheutuu ja mikä sen kesto on. Hän on itse havainnut oireinaan väsymistä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja muistin pätkimistä. (K, 52v)

Kysyjä on surkastuttanut pikkuaivoja alkoholilla, mutta on toipunut sittemmin raittiuden ja liikunnan avulla. Kysyjä ei kykene enää juoksemaan, mutta kävely sujuu. Hän haaveilee hiihtämisestä. Kysyjä kysyy kykenevätkö aivot palautumaan lisää 44 vuotiaana. Hän tiedustelee, kuinka voisi kehittää tasapainoaan ja voisiko lihasten treenaaminen auttaa. (Voispahiihtää44, 44v)

Kysyjä on huolissaan läheistensä alkoholin käytöstä. Hän kysyy kuinka paljon alkoholia pitää juoda, että se vahingoittaisi aivoja. Hän haluaisi myös tietää voivatko aivot palautua kuntoon, mikäli viikoittainen alkoholin käyttö lopetetaan. (Marja)

Kysyjä on käynyt neurologilla kroonisen migreenin vuoksi ja hänellä oli todettu hyperrefleksia. Kysyjä on tietoinen, että ”hyperrefleksian syynä on aivojen akveduktin ympärillä olevan harmaan aineen yliaktiivisuus”. Hän kysyy mistä kuvatussa tilanteessa on kysymys, mistä siihen voisi olla syynä ja mitä asialle voisi tehdä? (S, 57v)

Kysyjä on ollut vakavassa onnettomuudessa, jonka seurauksena todettiin aivoruhje ja myöhemmin ”kuoppa” aivokurkiaisessa. Kysyjä on kärsinyt vuosia väsymyksestä, keskittymiskyvyn puutteesta ja inhibitiovaikeuksista. Kysyjä kysyy voiko aivokurkiainen vaurioitua trauman seurauksena ja voiko vaurio aiheuttaa oireita vielä vuosien jälkeen? (Nainen, 37v)

Minkä takia rutiinit ja tasainen päivärytmi tuntuvat tekevän tyytyväisemmäksi? Onko kyse siitä, että rutiinit vähentävät kognitiivista kuormitusta, vai jostain muusta? (Santtu, 25v)

Useampi kysymys:
1) Ensin haluaisin kysyä, mitä naisella tapahtuu aivoissa lapsen saamisen jälkeen. Miksi herään yöllä pienimpäänkin lapsesta lähtevään tuhinaan, vaikka nukumme eri huoneissa? Miksi suojeluvaistoni on jatkuvasti virittyneenä?
2) Toiseksi haluaisin tietää, mitä unen vähyys ja katkonaisuus saavat aikaan aivoissa. Miksi välillä tuntuu, että minulla on aivojen paikalla vain kaksi aivosolua, jotka yrittävät kovasti jahdata toisiaan, mutta harvoin onnistuvat saamaan toisiaan kiinni? Miten vuosia kestäneet huonot yöunet vaikuttavat muistiin? Voiko muisti koskaan enää palautua ennalleen?
3) Kolmanneksi haluaisin tietää, miten vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat vaikuttavat aivoihin ja muistiin. Voivatko puutostilat (kuten B12) rappeuttaa aivomme iäksi?
(Aliina Aivosumu, 35v)

Stressi ja uupumus

Olen käynyt työhistoriani aikana muutamia loppuun palamisia. Tämän myötä muistiin on jäänyt aukkoja. Minulla ei ole dementian oireita, tutkittu. Mistä johtuu, miten tai miksi ei palaudu? Tämä oire tulee esiin, kun aion sanoa jotain ja asia joko katoa saman tien ajatuksesta tai unohdan äkkiä mitä ajattelin, eikä välttämättä palaa. Aiheuttaa noloja tilanteita. Ja huolestuttaa. Mitä voi tehdä, että muistiin tulisi parempi ote. (K, 67v)

Sama vastaus on myös kysyjän ”nimetön, 33v” kysymykseen, jossa kysyjä tiedustelee pitkäaikaisen kuormituksen vaikutuksista kognitiiviseen toimintakykyyn. Kysyjä kertoo, että hänen elämässään on ollut paljon kuormittavia tekijöitä, joihin hän ei ole pystynyt itse vaikuttamaan. Hän kuvailee, että tiedon omaksuminen lukiessa on hankaloitunut, tekstin tuottaminen hidastunut ja että kirjoittaessa tapahtuu jatkuvasti virheitä. Tekstien korjaamiseen ja tarkistamiseen kuluu aikaa. Kysyjä kertoo, että myös muistin kanssa on ongelmia ja keskittymiskyky on huonontunut. Kysyjä kertoo tekevänsä rentoutumisharjoituksia, liikkuvansa säännöllisesti ja syövänsä terveellisesti, muttei koe näiden parantaneen tilannetta. Hän tiedustelee tulisiko hänen olla huolissaan ja mennä lääkäriin. Lisäksi hän kysyy vinkkejä, joilla voisi itse parantaa tilannettaan.

Kysyjällä todettiin uniapnea ja kehon ja mielen kokonaisvaltainen uupumustila kaksi vuotta sitten. Tällöin hän menetti lähimuistinsa kahden kuukauden ajaksi ja hänen kognitiiviset taitonsa heikkenivät. Molempien palautuminen oli hidasta. Nyt hän kysyy, että palautuko hänen aivojensa toiminta ennalleen. (S, 54v)

Muistisairaudet

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Olen kuitenkin törmännyt englannin kielisessä kirjallisuudessa ns. "tyypin 3 diabetekseen", joka aiheuttaisi Alzheimerin tautia useamman mekanismin kautta. Onko sokeritaudin rooli Alzheimerin taudin kehittymisessä suurempi mitä on ajateltu? Pitäisikö sokeritaudin hoidossa ottaa enemmän huomioon aivot? (Ukonlintu, 29v)

Kysyjän lähisukulaisella oli vaskulaarinen dementia. Kysyjällä ei ole muistioireita, mutta havaitsee jonkinlaista saamattomuutta. Kysyjä ei tupakoi, ei käytä alkoholia, ja hänellä on käytössään kolesteroli- ja verenpainelääkitys. Hän kertoo, että magneettikuvissa on muutoksia (Fazekas 3). Kysyjä tiedustelee voiko hän mitenkään estää muistisairautta. (T, 70v)

Voiko perinnöllisen Alzheimerin taudin puhkeamista jotenkin estää? Miten? Entä ei-perinnöllistä? Onko jotain uutta ja tarkempaa tietoa kuin esim. Duodecimin Terveyskirjastossa? Missä vaiheessa sairaus ja alttius siihen voidaan todeta ja miten? Voiko muistisairaudelle alttiuden toteamisesta olla jotain haittaa? Jos lääkärille kertoo, että on altis, voiko saada negatiivisen merkinnän, kuten masentuneilla, joiden on hankala vuosien takaisenkaan masennuksen jälkeen saada henkivakuutusta? (nimetön)

Kysyjän isovanhemmalla on ollut Alzheimer, josta oli mahdollisesti viitteitä (mm. epäluuloisuutta) jo melko nuorella iällä. Kysyjä on huolissaan taudin perimisestä ja tiedustelee ensimmäisiä merkkejä, jotka voisi havaita itse. Kysyjä toteaa pelkäävänsä Alzheimeria. (Alzheimer, 44v)

Kuinka periytyvä on Alzheimerin tauti? Jos äitini kuoli Alzheimerin tautiin 70-vuotiaana, millä todennäköisyydellä minä sairastun Alzheimerin tautiin? Kannattaako minun alkaa jo nyt syödä lääkitystä sitä varten, etten sairastuisi siihen? (nimetön)

Mitä tiedetään Alzheimerin periytyvyydestä nykyään? Onko mitään tehtävissä taudin estämiseksi terveellisten elämäntapojen lisäksi? Millaiset ovat sen rokotetutkimuksen näkymät? (Kysyjä, 48v)

Vuonna 2015 kysyjän läheinen sai verenmyrkytyksen, jota seurasi sairaalassa ollessa aivokalvontulehdus ja sitä aivoinfarkti (infarkti oli ilmeisesti syöpälääkehoidon aiheuttama). Vasen aivolohko vaurioitui ja samalla kehon oikea puoli halvaantui. Henkilö kuitenkin toipui niin, että oikea jalka ja käsi toimivat nyt jo ihan hyvin. Kysyjä kertoo läheisensä muistin toimivan epämääräisesti ja loogisen ajattelun ja oma-aloitteisuuden olevan hukassa. Kysyjä kysyy, millaiset mahdollisuudet aivoilla on tällaisten kokemusten jälkeen korjata itseään neurologisilta ominaisuuksiltaan ja voiko henkilö siihen itse vaikuttaa tai muut läheiset? Onko muistin tai loogisen ajattelun palautuminen normaaliksi vielä mahdollista? (A, 43v)

Vaikuttaako muistisairaus aivojen plastisiteettiin? (Outi)

Asiantuntijapaneeli

(Pdf-tiedostona tästä)

JYPsykologia_476_AstikainenPiia.jpg


Astikainen Piia
Yliopistotutkija, JY


Kognitiivinen neurotiede tiedonkäsittely ja masennus

eero_haapala.jfif


Haapala Eero
Yliopistonlehtori, JY


Liikuntalääketiede
lapset ja nu
oret

jarmohamalainen_5.jpg


Hämäläinen Jarmo
Professori, JY


Kognitiivinen neurotiede oppimisvaikeudet ja aivojen kehitys

Jan Kujala-2_mod.jpg


Kujala Jan
Apulaisprofessori, JY


Aivokuvantaminen ja laskennallinen neurotie
de

MiiuKujala.jpg


Kujala Miiamaaria
Yliopistotutkija, JY


Kognitiivinen neurotiede
vertaileva kognitio, sosiaalinen kognitio, koiran mieli

kykyri_virpi_liisa3.jpg


Kykyri Virpi-Liisa
Yliopistonlehtori, JY


Kliininen psykologia
vuorovaikutus, ruumiillisuus, psykoterapia

Aarno_L.jfif


Laitila Aarno
Yliopistonlehtori


Psykoterapia

sanna_lensus_DSC_9912.jpg


Lensu Sanna
Tutkijatohtori, JY


Toksikologia
suolistomikrobien vaikutus terveyteen

paavo_leppänen.jfif


Leppänen Paavo
Professori, JY


Kehityksellinen neurotiede
lukihäiriö ja kielivaikeudet

Lipponen.jpeg

Lipponen Arto
Tutkimusinsinööri, JY


Farmasia

Kaisa_Lohvansuu.jpg


Lohvansuu Kaisa
Tutkijatohtori, JY


Kognitiivinen neurotiede
lukivaikeus, kielen oppiminen

Simo_M.jpg


Monto Simo
Yliopistotutkija, JY


Aivokuvantaminen, havaitseminen ja työmuisti

Marge Miettii.jpg


Miettinen Marge
Neuropsykiatrinen valmentaja


Neuropsykiatria
toiminnanohjaus, toimintakyky

Miriam-Nokia.jpg


Nokia Miriam
Yliopistotutkija, JY


Kognitiivinen neurotiede
Oppiminen ja muisti

Tiina_P.jpg


Parviainen Tiina
Apulaisprofessori, JY


Kognitiivinen neurotiede
aivojen kehitys, keho-aivo                        -vuorovaikutus

Satu Pekkala_IMG_9110x.JPG


Pekkala Satu
Akatemiatutkija, JY


Molekyylibiologia
suolistomikrobien vaikutus terveyteen

Penttonen_M.JPG


Penttonen Markku
Yliopistotutkija, JY


Kognitiivinen neurotiede
aivorytmit, kehollisuus, neuroanatomia

HarriPiitulainen_04.jpg


Piitulainen Harri
Apulaisprofessori/ akatemiatutkija, JY


Liikunnan aivotutkimus
aivojen tunto- ja liikejärjestelmät

Simon_Walker_headshot.JPG


Walker Simon
Yliopistonlehtori, JY


Liikuntafysiologia
voimaharjoittelu, ikääntyminen

Jan_W.jpg


Wikgren Jan
Yliopistonlehtori, JY


Käyttäytymisneurotiede
oppiminen ja muisti

K-S_AVY-logo.jpg


Keski-Suomen aivovammayhdistys ry


Traumaattiset aivovauriot, oireet ja kuntoutuminen

MUISTILIITTO-Keski-Suomen-Muistiyhdistys-ry-logo-2013-rgb-pysty-2.png


Keski-Suomen Muistiyhdistys ry


Etenevät muistisairaudet, aivoterveys, kognitiivinen ergonomia, elämä muistisairauden kanssa, muistisairaan kohtaaminen

 

Neuroyhdistys_logo.png


Keski-Suomen Neuroyhdistys

 

Sairauden kanssa eläminen, käytännön vinkkejä mm. fatiikin, muistiongelmien tai kognitiivisten ongelmien kanssa elämiseen

 

Aivoyhdistys_logo_1.jpg

Aivoyhdistys Keski-Suomi
Häkkinen Keijo

Kallioinen Tapani
Kangasvieri Teija


Aivoverenkiertohäiriöt ja niihin sairastuminen