Kohti aivojen saloja

Jyväskylän yliopiston aivotutkimus on saanut uutta nostetta Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen perustamisen myötä. Kansainvälisen mittapuun täyttämän uuden MEG-laboratorion avajaisia juhlittiin tänä keväänä, tutkimustoiminta on käynnissä ja yhteistyötä rakennetaan aktiivisesti myös yliopistomaailman ulkopuolelle. Mutta onko aivotutkimuksella merkitystä tutkimusmaailman ulkopuolella? Mitä uutta aivotutkimuksella on tarjota Keski-Suomelle, ja toisaalta Keski-Suomella aivotutkimukselle?

Tutkimuskohteena aivot tulee lähelle jokaista. Helpointa lienee mieltää aivotutkimuksen merkitys erilaisiin aivosairauksiin liittyen. Varhainen tunnistaminen esim. selvästi lisääntyneiden muistisairauksien osalta mahdollistaisi hoidon käynnistämisen tehokkaasti, jopa ennakoivasti. Tämä on yksi jättimäisen EU:n rahoittaman Human Brain Projectin tavoitteista.

Neurologisten sairauksien lisäksi aivojen toiminta kytkeytyy myös mielen ja kehon poikkeustiloihin. Rajanveto aivojen, mielen ja kehon terveyden välillä ei ole yksiselitteinen, oli kyseessä sitten terveyden ylläpito tai sairauden hoito. Tästä on esimerkkinä mm. kansainväliset tutkimustulokset, joiden mukaan aktiivisesti liikkuvilla vanhuksilla myös tiedolliset toiminnot ja niistä vastaavat aivoalueet toimivat paremmin. Musiikin merkityksestä aivojen kehitykselle on tutkimustuloksia myös kotimaasta, Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa.

Aivotoiminnan tuntemuksella on siis relevanssia myös kliinisen kentän ulkopuolella. Viimeaikoina on julkiseen keskusteluun noussut mm. aivoterveyden huomioiminen työelämässä ja hyvän ikääntymisen taustalla. Ensiarvoisen tärkeää on huomioida myös elämänkaaren alkuvaihe, aivojen kehityksen lainalaisuudet, kun suunnitellaan kasvatuksen ja koulutuksen suuntalinjoja.

Aivot ovat harvinaislaatuinen elin, kannamme niissä läpi elämämme hermosoluja, jotka muodostuvat jo sikiöaikana. Vuorovaikutus kasvuympäristön ja geneettisen ohjauksen välillä muovaa aivojen ”käyttöliittymää” voimakkaimmin lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta potentiaali muutokseen näyttäisi säilyvän aikuisikään asti. Aivot asettavat ikään kuin kasvualustan sekä positiivisille että negatiivisille muutoksille ihmisen koko elämänkaaressa.

Jyväskylän yliopistossa on vahvaa ihmistieteellistä osaamista nimenomaan muutosprosessien tutkimuksessa, liittyivät ne sitten kehitykseen ja oppimiseen tai epätoivottujen tilojen korjaamiseen esim. musiikkiterapian, liikunnan tai psykoterapian keinoin. Aivotutkimusmenetelmien kehittyessä tulee mahdolliseksi lähestyä näiden muutosprosessien biologisia mekanismeja – edellytyksiä ja mahdollisuuksia – yksilötasolla. Myös suoraan aivojen sähköiseen toimintaan vaikuttavia hoitomuotoja on kehitetty. Väittäisin, että tällainen monitieteinen tutkimus tulee lähivuosina olemaan tiedemaailman lisäksi myös yhteiskunnallisen päätöksenteon suunnannäyttäjänä, katsoi asiaa sitten yksilön hyvinvoinnin, tai taloudellisen tuottavuuden näkökulmasta.

Aivotutkimusrintamalle kaivataan asiantuntemusta sekä uudenlaisesta aivosignaalin käsittelystä, että ihmisen käyttäytymisen, mielen ja kehon ilmiöistä. Tälle ihmistieteiden ja neurotieteiden rajapinnalle Jyväskylän Monitieteinen Aivotutkimuskeskus tähtää, hyvänä ponnahduslautanaan yliopiston laaja-alainen ihmistieteellinen osaaminen. Tieteidenvälisellä rajapinnalla tutkimus tarjoaa usein myös sovellus- ja palvelukehitykselle uutta materiaalia. Tämän hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä joustavuutta ja ketteryyttä, mutta myös alueellisesti rohkeutta satsata uudenlaiseen tuotekehitykseen.

Monitieteinen osaamiskeskus tarjoaa useita yhtymäkohtia paikalliseen liike-elämään. Keski-Suomen maakuntarahoituksen turvin Aivotutkimuskeskus onkin ottanut lupaavan askeleen yksityisen ja julkisen sektorin suuntaan, johtavana ajatuksenaan ”pää pilvissä ja jalat maassa”. Pitkällä tähtäimellä kestäviä innovaatioita ei synny ilman laadukasta perustutkimusta. Toiveissa on, että onnistumme hyödyntämään uuden tutkimuskeskuksen tarjoaman potentiaalin sekä huippututkimuksen tuottamisessa että uuden liiketoiminnan synnyttämisessä.

Tiina Parviainen
Aivotutkimuskeskuksen johtaja