Miten aivotietoa voidaan hyödyntää?

Aivotutkimuskeskuksen johtaja, yliopistotutkija Tiina Parviainen, JY

Aivoista kerättävää tietoa voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Ensinnäkin, aivotutkimus tarjoaa koko ajan tarkempaa tietoa ihmisen tiedonkäsittelyn perustasta. Aivojen kehityksen tuntemus esimerkiksi auttaa meitä ymmärtämään, millä tavalla voimme parhaiten tukea vauvaa, taaperoa ja koululaista, jotta aivoihin rakentuva hermoverkko takaa hyvinvoivan ja joustavan mielen aikuisuudessa. Myös tehokkaimmat kuntoutusmenetelmät perustuvat tietoon siitä, miten hermoverkot muovautuvat uuden oppimisen yhteydessä.

Toiseksi, aivotutkimusmenetelmät voivat tarjota myös suoraan hyödynnettäviä indikaattoreita, joilla pyritään tunnistamaan poikkeavia hermoverkon tiloja esimerkiksi kehityksellisten tai psykiatristen sairauksien yhteydessä. Toiveena on, että tällaisia ’aivokuvantamis –biomarkkereita’ voisi käyttää kuten verikoetta osoittamaan jatkotutkimusten tai hoidon tarvetta.

Ehkä yllättävin aivotiedon hyödyntämisen muoto on nk. aivokäyttöliittymä, jossa aivoista kerättävää signaalia hyödynnetään suoraan vaikkapa kuntoutuksessa. Jotkin aivoista mitattavat signaalit tunnetaan niin hyvin, että niillä voidaan suoraan ohjata esim. amputoidun käden tilalle asennettua ’robottikättä’. Tällä alueella liikkuu kuitenkin myös paljon laitteita, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön tai edes aivoista mitattavaan signaaliin. Toimivien aivokäyttöliittymien rakentaminen edellyttää laajaan tutkimustietoon perustuvaa aivojen signaalin ’älykästä lukemista’.

Tulevaisuudessa aivoista saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään entistä monipuolisemmilla tavoilla, mutta kuten kaikissa yllä olevissa esimerkeissä, keskeistä on lähteä liikkeelle systemaattiseen tutkimukseen perustuvasta ilmiöstä.