Muisti on herkkä häiriintymään

Muisti on jokapäiväinen asia. Tiedolliset toiminnot perustuvat kokemuksiin ja oppimiseen. Myös keho ja motorinen järjestelmämme muistaa asioita. Taitojen muistamista ovat vaikkapa pyörällä ajaminen tai paidan napitus. Keholliseen reagointiin sidottu muisti ulottuu näitä paljon laajemmalle. Esimerkiksi makumieltymykset tai tiettyyn tilaan liittyvä pelon tai mielihyvän tunne selittyvät voimakkaista tai toistuvista kokemuksista syntyneistä muistijäljistä.

Muistaminen perustuu aivojen hajautettuun verkostoon. Muistin kannalta tärkeitä alueita aivoissa ovat hippokampus ja otsalohkojen alue, joiden vaurioituminen vaikuttaa yleensä huomattavasti muistitoimintoihin.

On kuitenkin harhaanjohtavaa ajatella, että muisti tapahtuu aivoissa tietyssä kohtaa. Asioiden, käsitteiden ja toimintojen muistaminen tapahtuu hermosoluyhteyksien muodostamassa verkostossa joka puolella aivoja sekä myös aivojen ja lihaksiston muodostamissa yhteyksissä. Laajasti käsitettynä muisti on ihmisen persoonan perusta. Vakavat muistihäiriöt muuttavatkin myös ihmisen luonnetta.

Yleensä ajatellaan, että muisti on hyvä asia. Se voi kuitenkin toimia hyvinvointia vastaan silloin, kun ihminen on omaksunut itselleen haitallisia toimintatapoja. Esimerkki tästä on vaikkapa tapa lohduttaa itseään syömällä makeaa. Vastaavasti nuorena ryhmässä opittu rooli voi vielä aikuisenakin rajoittaa toimintaa. Tällaisissa tapauksissa olisi tarkoituksenmukaista unohtaa itselle haitalliset muistiin perustuvat toimintamallit.

Muisti on erityisen herkkä häiriöille. Aivojen vaurioituminen, mutta myös jokapäiväisemmät haittatekijät kuten stressi, unettomuus ja alkoholi vaikuttavat muistin kannalta tärkeisiin aivotoimintoihin. Erityisesti niin kutsuttu työmuisti, eli välittömästi ajattelun ja huomion kohteena olevien asioiden käsittely, häiriintyy herkästi. Herkän vaurioitumisen positiivinen kääntöpuoli on, että työmuistiin ja tarkkaavuuteen voidaan vaikuttaa myös niitä edistävästi. Muisti ja oppiminen perustuvat aivojen muovautuvuuteen, ja hermoverkot säilyttävät kykynsä muovautua oman toiminnan ja ulkoisen palautteen pohjalta myös aikuisiällä.

Aivotutkimuksen menetelmiä voidaan hyödyntää muistin ja oppimisen tutkimuksessa monella eri tavalla. Jyväskylän yliopistossa tutkitaan oppimista ja muistia laaja-alaisesti hyödyntäen eri tieteenalojen osaamista. Tätä tutkimusta on viimeisten vuosien aikana vahvistanut Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksella tuettu teema-alue ”Aivojen kehitys koko elämänkaaressa”.

Eläinmalleilla voidaan lähestyä muistin hermostollista perustaa eli tutkia, miten muutokset yksittäisissä hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä mahdollistavat aivojen hajautetun tietovaraston. Toisaalta aivokuvantamismenetelmillä voidaan tarkastella koko aivojen toimintaa, ja mitkä eri tekijät vaikuttavat muistiin joko tehostavasti tai heikentävästi. Erityisen huomion kohteena Jyväskylässä on liikunnan vaikutus oppimiseen ja muistiin. Tämä tutkimus on saanut myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Valtakunnallista Muistiviikkoa vietetään 16-22.9.2019.

Tiina Parviainen, Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Miriam Nokia, yliopistotutkija, psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuva 1. Kestävyysharjoittelu ja hyvä fyysinen kunto ovat yhteydessä suurempaan uusien hermosolujen määrään aikuisen rotan hippokampuksessa. Myös ihmisillä on tehty samansuuntaisia havaintoja. Hermosolujen uusiutuminen on yhteydessä aivojen muokkautuvuuteen ja sitä kautta muistiin.

Kuva 2. Professori Sarianna Sipilän johtamassa Password tutkimushankkeessa selvitetään yhteistyössä Tiina Parviaisen tutkimusryhmän kanssa sitä, miten liikuntaa ja kognitiivista harjoittelua hyödyntävä interventio vaikuttaa ikäihmisten aivojen toimintaan. Vaikutuksia tarkastellaan sekä motoriikan että muistin ja tarkkaavuuden aivoperustaan.

Kuva 3. Verisuonikirurgian erikoislääkäri Tiia Kukkosen CEAMEG -tutkimushankkeessa hyödynnetään aivojen MEG-mittauksia kun selvitetään millaisia mahdollisia vaikutuksia kaulavaltimo-ahtauman leikkaushoidolla on potilaiden muistitoimintoihin.